Käytiin pienellä parin päivän reissulla tytöntyllerön kanssa kaksistaan, ja kissat jäi ekaa kertaa kahdestaan kotia pidemmäksi aikaa!Kyllä jännitti! "Hoitajahan" täällä onneksi kävi useamman kerran päivän aikana sekä tuli yöksi kissojen kanssa :D
Joskus tuntuu että jotkut ihmiset vain jättävät niin helposti vastaavassa tilanteessa kissat kotia, eikä samanlaisia huolia kuin itselläni , mutta kyllä ne meille niin tärkeitä perheenjäseniä ovat ja tuntuvat saavan myöskin huolehtimisen aihetta niin paljon aikaan että en itse kykenisi jättämään niin "rennosti " niitä vain .
Nyt siis suuri huolenaiheeni oli että miten kovaa kurinpalautetta isompi kissa antaa pienemmälle joka innostuessaan ei suostu jättämään isompaa rauhaan, vaan roikkuu hännässä,selässä,kaulassa,missä vain vaikka toinen ei enää jaksa leikkiä,oikein siis kerjää turpiinsa.. ja isompihan lopulta sitten antaa niin että vinkuu kunnolla. Joskus sitten pikkuherra Onni saattaa uskoa, tai sitten se kokeilee vielä monta kertaa uudestaan miltä tuntuu saada köniinsä, ja joskus olen sitten joutunut tilanteeseen puuttumaan.
Edelleen meno ei siis ole mitään vihamielistä, normi kissojen välistä kanssakäymistä vain, mutta välillä otteet niin rajut että pienempää siinä sattuu. Muutenhan suhde on kyllä aivan muotoutunut lähinnä äiti-poika suhteeksi, jopa siinäkin määrin että Onni on välillä alkanut "imemään" ja painelemaan maitoa Moonan nisistä.. mitäpä tähän sanoisi..!?
Toinen asia joka huolestutti on se että meillä kissat ei ole todellakaan mitään apaattisia makaavia karvakasoja, vaan hyvinkin aktiivisia ja omatoimisia, ja silloin tällöin niillä aina tapana puuhata kaikenlaista meidän poissaollessa..niinkuin tänäänkin,heitin kesken asioiden hoidon kotia eläinkaupan kassin, jossa oli ruokia ym. ja annoin kissoille ruoan ja jatkoin matkaani lähikauppaan pikaiselle käynnille.
Kotia palattuamme eteisessä oli silputtu eläinkaupan muovipussi, josta oli ruokia levitelty ympäri kotia, ja myös reiìtetty yksi hätävaraksi ostettu raksupussi, uutta merkkiä, Moona oli halunnut ilmeisesti heti maistaa .. (Moonahan siis muutenkin availee kaappeja ja penkoo
syömistä kun huvittaa..vaikka meillä kissat syö monta kertaa päivässä,sitä on aina kupissa ja aina saa ruokaa kun pyytää..silti..)
Ja vielä yksi suurimmista huolenaiheista oli se että Onni oli taas lähiaikoina mystisestä syystä oksentanu pari kertaa, ja joka kerta pelkään että oksentelu jää päälle, niinkuin kanaa syödessä, mutta ei onneksi ole jäänyt!
Ja en muuta yhteyttä keksi näiden muiden oksentelukertojen välille ( ei ole ollut kanaa) kuin että Onni ahmii liikaa ruokaa, syö siis Moonankin ruoat jos ei vahdi, ja todella ahmii ja hotkii.Joten toivotaan että pysyy nyt kurissa annoskokojen ja omalla lautasella pysymisen vahtimisella :)
Hoitaja sanoi että kissat olivat kuulemma niin rauhassa ja kiltisti, toistensa kainaloissa ... mutta annas olla kun äiskä palasi kotia.. alkoi sellanen riehuminen ja leikkiminen, että lenti samantien mm.kukkaruukut,mullat,sälekaihtimet,ja muuta pikkusälää.Kissat,varsinkin Moona, joka tietää että tuliaisia tulee aina, penkoivat ja purkivat myös matkalaukkujen ja ostoskassien kimpussa koko yön (illalla myöhään ku saavuttiin että en alkanut purkaa),että tervetuloa kotiin :D
Ja kyllähän toki tuliaiset annettiin heti, herkkuja, riippukeinu ja leikkitunneli,joista viimeisin oli aivan huipputuote molempien mielestä!
Mutta sellasia kullannuppujahan nämä aina muuten on.. <3
